Tänään on vuorossa pitkästä aikaa tyttöjen ilta saunan kera. Suunnitteilla on myös tenuttaa hieman siinä samassa. Mihin loppuilta viekään - lähipubiin tai kaupungin yökerhoon - minua ahdistaa hieman. Siitä syystä haluan kirjoittaa inhottavasta baarikulttuurista mikä kukoistaa täällä sekä muualla.
Isokokoisena naisena ulos lähtiessä iskee paniikki (ainakin tällaiselle erittäin epävarmalle yksilölle, jonka itseluottamus on pakkasen puolella.) Vaikka olen usein tahtonut pukeutua yhtä kauniisti kuin ystäväni, look on jokaisella kerralla sama: ylipainoinen yh-äiti joka on tullut viihteelle suoraan PartyLite kutsuilta. Ei kuulosta imartelevalta tai mukavalta, vai mitä? En kuitenkaan löydä koskaan itselleni sopivia vaatteita joilla riekkua lauantaina pikkutunneille asti.
Etkoilla ollessani en tunne kuuluvani laisinkaan joukkoon. Useimmiten muut puhuvat ja nauravat, mutta alun jälkeen istun hiljaa paikoillani ja toivon ettei kukaan näkisi minua. Kuulostaa pikkumaiselta sekä tyhmältä kun ympärillä on tuttua porukkaa, mutta sitä se ei oikeasti ole. Miettiessäni hetken en tunne tyttöjen lisäksi ketään kunnolla. Täällä ihmisillä on oudonlainen asennoituminen isompia tyttöjä kohtaan - ketään ei kiinnosta tutustua tällaiseen, ei edes ystävä mielessä. Luulin tämän olevan vain omaa ennakkoluuloisuuttani, mutta vierailtuani kahdestaan ystäväni kanssa toisessa kylässä asuvan ystävämme luona, huomasin että puhuin täkäläisten miesten kanssa yhteensä enemmän, mitä olen puhunut kotopuolessa näiden kolmen vuoden aikana.
Takaisin aiheeseen. Olen jo useamman kerran kiinnittänyt huomiota baareissa sekä yökerhoissa siihen, kuinka minuun asennoidutaan eri tilanteissa. Esimerkiksi yrittäessäni kertoa biisitoivetta DJ esittää ettei huomaisi, tai vastaus on aina sama: "Sori, meillä ei oo sitä saatavana." Kuitenkin puolen tunnin sisään pärähtää soimaan juuri toivomani kappale, jonka perään muutama kauniimpi ja huomattavasti laihempi tyttö ovat kysyneet. Olen ilmeisesti liian ruma pyytääkseni yhtä kappaletta. Tämä toistui myös abicocktail tilaisuudessa: tiskijukka ei ollut huomaavinaankaan, mutta suorastaan palvoi maata kahden muun tytön jalkojen alla - nyökytteli, hymyili, flirttaili ja nauroi näiden kanssa. Peräännyin hieman ja menin puhumaan ystävilleni. He ryntäsivät sillä sekunnilla miehen luokse ja oikea biisi tuli yhden kappaleen jälkeen. Näin se homma toimii.
Tuntuu myös ahdistavalta tanssia julkisella paikalla, vaikka alkoholia olisikin veressä. Pystyn tuntemaan selässäni ne tuomitsevat katseet joita saan osakseni. Huomaan sivusilmällä kuinka läheisessä pöydässä istuskeleva tyttöporukka nauraa minulle. Tai kun jotkut miehet luulevat minun olevan ikuinen pubin seinäruusu joka antaa jokaiselle epätoivoisena, vaikka en todellakaan lähetä sellaista signaalia itsestäni. Tai jos yksi tai useampi uusi tuttavuus tulee porukkaamme, ignooraavat he minut miltei kokonaan - elleivät he tarvitse ulkona tulta sytyttääkseen tupakkansa.
On inhottavaa lähteä ulos porukassa kun tietää sen olevan jokaisena kertana tällaista. Olisi mukavaa viettää yksikin ilta niin, ettei saisi osakseen negatiivista huomiota joka syö sisältä entistä enemmän. Älä ole se kaveriporukkasi mulkku joka tuomitsee ja nauraa ihmisille. Ole se joka luo ympärilleen hyvää fiilistä, tartuttaen sen muihinkin. Näin taataan että jokaisella meistä on hauskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti